Enkulin musiikkihaasteena tässä kuussa on Tämä kappale, Laura Närhi: Hetken tie on kevyt.

Osallistun haasteeseen kortilla. Mieleeni tulee kappaleesta kaksi yksinäistä jotka kohtavat yökerhossa, Yhteinen yö, Yksi huokaus, Hetken tuntuu hyvältä ja kaikki muu unohtuu... Tiedättekö? (ja mieleeni tulevaa tarinaahan ei tarvitse moralisoida, vaan arvostella korttia) toinen vaihtoehto joka mieleeni nousi, oli hääkortti... Mutta päädyin tämmöiseen.

3D kuva leikattu osana isommasta kuvasta, nuo eriväriset ääriviivatarrat on yökerhon valot. Työn takana oleva musta paperi on säröillä, koska tunne oli vain hetkellinen.

DSC01343-normal.jpg

 

 

 

Mä tunnen sinut pikkusisko
Me vaikka Vasta kohdattiin
Niin Monin kasvoin ennenkin
Sä vierelläni maannut oot

Takkuiset hiukset rinnoillasi
Aamuyön utu silmissä
Kuin lihaksi ois tulleet
Kasteiset niityt, unen laaksot

Kun yössä yksin vaeltaa
Voi kaltaisensa kohdata
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea
Ei etäisyys, ei vuodetkaan
Ei mikään meitä erota
Kun hetken vain sut pitää saan
Ja unohtaa

Kun unessasi pikkusisko
Kuupurrellasi purjehdit
Ja aamutähti otsalla
Astelet yön laitoja

Sateiset saaret lännen aaren
Kirsikankukat japanin
Niin etelä ja pohjoinen
Kaikki meitä varten on

Kun yössä yksin vaeltaa
Voi kaltaisensa kohdata
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea
Ei etäisyys, ei vuodetkaan
Ei mikään meitä erota
Kun hetken vain sut pitää saan
Ja unohtaa

Ikuisuus, yksi huokaus vain
Yksi yö Kuin koko elämä
Tuoksussasi keväät tuhannet

Ei etäisyys, ei vuodetkaan
Ei mikään meitä erota
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea